Edellinen vuosi toi tullessaan uusia teknologian tuulahduksia niin AR:n ja VR:n saralta kuin myös datan roolin merkityksellisen kasvun muodossa. Markkinoijien keskuudessa puhutaan myös edelleen paljon sisältöön panostamisesta ja somen eri kanaviin jalkautumisesta. Kuluttajien pirstaloituvan verkkokäyttäytymisen myötä markkinointistrategiaa joudutaan kuitenkin alati muuttamaan. Arvatakin saattaa, että termit ”automaatio”, ”mobiili” ja ”asiakaskeskeisyys” tulevat olemaan vuoden 2018 markkinoinnin keskuudessa. Mutta mitkä asiat on hyvä pitää mielessä, kun suunnitellaan vuoden 2018 digistrategiaa? Haastattelimme asiantuntijoitamme digimarkkinoinnin osa-alueiden, sosiaalisen median, sisältömarkkinoinnin ja online-videon, saralta ja saimme tiivistetyn katsauksen tämän vuoden ykköstrendeihin.
Laadukasta sisältömarkkinointia #nofilter
Sisältömarkkinoinnissa tulee korostumaan vahvasti laatu ja koukuttava sisältö. Trendin kasvu näkyy esimerkiksi blogiskenessä, kun ammattitason bloggaajat panostavat postaustiheyden sijaan sisällön ja julkaisujen laatuun ja visuaalisuuteen. Vaikuttajamarkkinointi on kasvanut viime vuosina ja tulee yhä kasvamaan sekä muuttumaan. Kuluttajien on helpompia samaistua ihmisiin ja innostua tuotteesta, kun tämä tapahtuu ihmiseltä ihmiselle. Kuluttajat janoavat myös yhä enemmän aitoutta ja läpinäkyvyyttä sekä oikeita tarinoita #nofilter.
Myös teknologia äänihaun (Voice Search) ympärillä on kasvamassa. Alexan ja Sirin kaltaiset äänihakuun perustuvat palvelut tulevat laajenemaan ja jalkautumaan eteenpäin. Vaikka ääneen perustuvia sovelluksia on ollut jo jonkin aikaa, jää nähtäväksi, josko tänä vuonna äänihaku tulee näkymään myös sisältömarkkinoinnissa, ja jos tulee näkymään, missä muodossa.
Jatkuvasti kehityttävä analytiikka on mukana myös sisältömarkkinoinnissa. Yritykset investoivat yhä enemmän kehittyneeseen analytiikkaan ja kampanjan mittaamiseen muun muassa ROI:n osalta. Tällä hetkellä vain 35 % markkinoijista ylipäätään pystyy mittaamaan ROI:ta.
Somessa näkyvyyttä maksetulla mainonnalla
Somemarkkinoinnissa rajat maksetun, oman ja ansaitun median välillä ovat hämärtyneet. Kilpailu kuluttajien huomiosta on kovaa ja brändien on yhä vaikeampi näkyä somekanavissa ilman maksettua mainontaa. Tätä myötä myös orgaaninen näkyvyys kutistuu entisestään, kun somemainontaan investoidaan yhä enemmän. Tosi asia on, että vaikka sisältö olisi huippuluokkaa, markkinoinnin teho hiipuu, kun oikea yleisö ei pääse siihen käsiksi.
Myös hakukonemainonta ja -optimointi on kasvanut ja kasvaa edelleen ja automaation työkalut kehittyvät jatkuvasti. Markkinoinnin automaation avulla kuluttajien tarpeisiin voidaan reagoida paremmin. Automaatio säästää myös huomattavasti aikaa verrattuna manuaaliseen työskentelyyn. Sosiaalisen median kanavien tarjoamiin automaatiotyökaluihin kuuluu esimerkiksi Facebookin dynamic creative -ominaisuus.
Pikaviestipalvelut, kuten WhatsApp ja Messenger, ja miksipä ei myös kiinalainan WeChat, ovat nousemassa. Suosion myötä myös ”dark social” tulee asettamaan haasteen yrityksille. Yksityisiä keskusteluja ei toki pystytä seuraamaan (eikä pitäisikään), mutta niiden kautta saatua liikennettä pitäisi pystyä analysoimaan tarkemmin.
Myös mobiilinatiivimainonta valtaa mainostilat vuonna 2018. Natiivit siirtyvät julkaisijoilta myös someen sekä videoihin. Natiivimainoksia kohdennetaan tarkemmin myös tiettyihin kanaviin ja luodaan kanavakohtaisia strategioita.
Videon ”tiivistyminen”
Videon rooli markkinoinnissa on kasvanut hurjasti viime vuosien aikana. Vuonna 2018 vauhti kiihtyy edelleen. Mainostajat osaavatkin jo hyödyntää eri mittaisia filmejä eri tarpeisiin. Perinteisen TV-logiikan mukainen kompromissi 30 sekuntia korvaantuu kuitenkin tarpeen mukaan lyhyisiin muutaman sekunnin viesteihin tai pitkiin useamman minuutin tarinoihin.
Kasvava osuus videosta näkyy sosiaalisen median virrassa. Maksettuja impressioita kertyy jopa ilman ääntä nopeasti ohitetuista videon alkuruudusta. Oli tällaisessa matalan kiinnostuksen bulkkikontaktoinnissa mieltä tai ei, tulevat mainostajat yhä tiukemmin logottamaan videoidensa alkuruutua saadakseen videovilautuksistaan jotain arvoa. Pelkän logonäkyvyyden sijasta näkemyksellisemmät mainostajat näkevät vaivaa tuottaakseen mediaan sopivaa ja kiinnostavaa sisältöä, joka koukuttaisi katsomaan.
Videomainoksissa yleistyy myös Snapchatin viestien kaltainen estetiikka. Erityisesti sosiaalisen median palveluissa mainokset hakeutuvat samanlaiseen kerrontaan, jota muukin sisältö on: rajumpia kamerakulmia, lähikuvasta toiseen leikkaamista, ”yhden kameran tekniikkaa” ja muita perinteisen elokuvauksen sääntöjen rikkomista.
Datan käyttö videoiden kohdentamisessa lisääntyy. Mediayhtiöt eivät enää tarjoa interaktiivista videota, jossa katsojaa vaivataan valitsemaan itselleen mieluisimman mainoksen, vaan pyrkivät ennakoimaan tämän jo aiemman käyttäytymisen perusteella.
Myös reaaliaikainen videoiden generointi katsojasta kerätyn datan perusteella lisääntyy yhä. Katsojan omaa dataa on käyttänyt esimerkiksi Cannes-voittaja Tenneseen matkailutoimisto, josta näet videon alla. Datalla vaikutetaan niin mainonnan teemaan, eli mitä tunnelmakuvitusta videossa esitetään, mutta myös mitä tarjoamaa ja hinnoittelua katsojalle esitetään.
Myös Ainoa Resolution on kirjoittanut tämän vuoden trendeistä. Lue artikkeli täältä.
